Yleistä Kustavin-Uudenkaupungin kalatalousalueesta
Kustavin-Uudenkaupungin kalatalousalue (MML karttapalvelu)

Yleistä Kustavin-Uudenkaupungin kalatalousalueesta

Kustavin-Uudenkaupungin kalatalousalueen perustava kokous pidettiin 11.2. 2019 Uudessakaupungissa. Kalatalousalue muodostettiin entisistä Kustavin kalastusalueesta ja Uudenkaupungin kalastusalueesta. Alueen pohjoisosassa tehtiin samassa yhteydessä myös pieniä rajamuutoksia. Kalatalousalueen vesipinta-ala on noin 80 000 ha ja siihen kuuluu osia Taivassalon, Kustavin, Uudenkaupungin, Pyhärannan kunnista. Pääosa vesialueista on meressä. Suurimmat järvet ovat Ahmasvesi, Taipaleenjärvi ja Isojärvi sekä tärkeimmät jokivesistöt Ahmasveden laskujoki ja Velluanjoen suualue.

Kustavin-Uudenkaupungin kalatalousalueella on kiinteistörekisterin mukaan 2 135 vesitilaa (omistusyksikköä). Näistä suoraan kalatalousalueen jäsenenä (yli 50 ha) on 217 kpl. Valtio omistaa huomattavia vesialueita lähinnä ulkomerellä. Nämä ovat metsähallituksen hallinnassa ja liitetty osaksi Selkämeren kansallispuistoa. Sen alueella kalastus on sallittu vastaavasti mitä yleisvesialueella.

Kalatalousalueen puheenjohtaja on Irja Skytén-Suominen. Hallituksen muita jäseniä ovat Heimo Mäki-Tanila (varapuheenjohtaja), Antti Siusluoto, Rauno Saarinen, Vesa Liukkonen, Jaakko Kittamaa, Eerik Johtela, Seppo Österman, Jukka Lehtinen ja Esa Kleemola.

Kalatalousalueen toiminnanjohtaja on Petri Rannikko Länsi-Suomen Kalatalouskeskuksesta.